Sivut

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Ystäviä ja kuminauhajumppaa

Nyt on eka kolmen viikon kova treenijakso vedetty läpi ja kroppa on myös sen oloinen. Sain vyöhyketerapeutiltani melko kovasanaista palautetta, ei oltu ihan samalla aaltopituudella treenimetodeista ;). Paikat on aika juntturassa, tällä hetkellä kolotusta on jaloissa, käsissä ja selässä. Ei mitään tulehduskipeää, vaan sellaista että treeni on mennyt perille. Ihana fiilis. Terapeutin mielestä jumppailua pitäisi tehdä pienillä painoilla ja ainoastaan hyvää liikerataa hakien. Ei toki huono vaihtoehto tämäkään, mutta jos meinaa kasvua saada, täytyy välillä runnoa menemään isommilla painoilla ja tämä tarkoittaa että jännityksiä ja kireyksiä tulee vaikka kuinka venyttelisi.


Leuanvetoa kuminauhoilla avustettuna, toimii...


Kyykystä olen erityisen iloinen, nyt oli jo kympit tangon päissä silti tekniikka pysyi hyvänä ja peppu meni riittävän alas. Myös hapenottotreeneissä, kehitys on ollut edelleen aika huimaa. Mave (50 kg) x 5 + burbee x 10, näitä settejä putkeen seitsemän kertaa, aikaa meni ekalla kerralla noin 8 minuttia, nyt enää 6 minuuttia. Ekalla kerralla oli pakko puuskuttaa välissä, mutta nyt ei enää tarvinnut pitää kauheasti taukoa.

Lauantai-iltaa vietin ystävien kanssa. Nautittiin hyvästä ruuasta ja lasillinen viiniä. Olen sallinnut kerran viikossa itselleni yhden aterian missä voi ottaa rennommin ja tankata reilummin hiilarivarastoja täyteen. Muuten nyt on karsittukin hiilarit aika minimiin. Paino ei ole hirveästi pudonnut. Nyt aloitettiin mulle aika korkeista kalorimääristä. Tällä mennään alas hissuksiin ja katsotaan mitä tapahtuu. Itsellä on jo vähän tiiviimpi olo ja tunne että vyötäröltakin olisi jotain sulanut.

Tankoparsaa, valkosipulileipää tehtynä hiivattomaan ruislimppuun, lohipyöryköitä, vuohenjuustoa, ja tietysti kanaa sekä salaattia.

Banaanilettuja, raparperi-inkiväärihilloketta ja manteli-tonkapapu-tahnaa (uusi löytö Ruohonjuuresta). Oli hyvää!


Viime aikoina on ollut upeaa kun on ollut vertaistukea ja on voinut yhdessä puida näitä treeni- ja ruokavaliokuvioita. Tiedän että kaikkia ystäviä ei samat asiat kiinnosta ainakaan ihan samassa laajuudessa, niin olen yrittänyt olla sellaisille ihmisille olla tuputtamatta näitä juttuja. Elämässä on upea rikkaus että lähipiirissä on monenlaisia ihmisiä, joilla on erilaisia kiinnostuksen kohteita, niin voi aina itsekin oppia uutta. Toisaalta olen silti ollut huomaavinani että on ollut ihmisiä jotka ovat ottaneet vähän etäisyyttä. Onhan toki ihan luonnollistakin että toisinaan joissain ystävyyssuhteissa ollaan tiiviimmin tekemisissä ja sitten taas tulee aikoja että ei ehdi/pysty pitämään samalla tavalla yhteyttä. Välillä on mieleeni tosin juolahtanut, että onko joku ottanut tämän mun terveysintoilun jollain tavalla toisenlaista elämäntapaa halveksuvana. Sitä en ole kuitenkaan halunnut kenellekään välittää. Jokainen elää itselleen sopivalla tavalla, toki sitä toivoisi että ihmisten vointi olisi niin hyvä että he pystyisivät nauttimaan elämästä mahdollisimman pitkään terveinä.

Vakavana ja suurellla sydämellä pohdiskelee hän.


Omaan elämään mahtuu paljon muitakin tärkeitä asioita kuin liikkuminen ja syöminen. Nyt vaan tämä on vienyt aikalailla mukanaan. Koko ajan oppii uutta ja tulee vähän kehitystäkin. Välillä täytyy silti järjestää aikaa muullekin elämälle, sille kaikkein tärkeimmälle eli läheisille, perheelle ja ystäville.

Näillä ajatuksilla lepoviikkoon, joka on tohinaa täynnä..... ehkäpä enemmän sitä kaikkea muuta kuin treeniä ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti